askel askeleelta….

Tästä se lähtee käyntiin… minun elämästäni kertova blogi…

Sain viestiä usealta tutulta ja asiakkaaltani, että miksi sä et Tina pidä lifestyle-blogia? On niin kiva seurata sun FB-päivityksiäsi ja kivempi vielä lukea storejasi…

Mietin… mitä ihmettä mä nyt sitten kirjoittaisin… 48-vuotias nainen… muotia? elämäntyyliä? kuvaisinko vaatteitani? matkojani? elämääni?

Toisaalta, luulen, että ikäiseni naiset eivät taida kovinkaan paljon kirjoittaa elmästään, ehkä enemmän harrastuksistaan? Tai kuvata itseään, tyyliään, elämäänsä?

Nooh… rohkea rokan syö… Tästä siis se lähtee… askel askeleelta…

Toivon, että blogini voisi olla interaktiivinen…. Eli kerro sinä minulle, mistä haluat lukea… Kommentoi, innosta ja inspiroi… Anna ruusuja ja risuja… Arvostan saamaani palautetta.

Käytössäni on iPhone, jolla kuvaan kuvat… niitä ei millään muodoin parannella photoshopein tai muullakaan keinoin… Kuvat kuvaan itse, ellei Jumalan armosta löydy mulle, minua sietävää puolisoa…

Tästä se lähtee… Tervetuloa elämääni!

step by step - päätös on syntynyt

 

 

Advertisements

JouluJuhlistaJaloin

Joulua vietettiin rakkaiden kanssa lepäilten ja syöden jouluherkkuja… Ihana joulu…

Tunnelmallinen talvinäkymä

Tunnelmallinen talvinäkymä

Olin ottanut töistä vapaaksi 23.12, jotta kerkeän tehdä peruna- ja lanttulaatikot ja paistaa paistin…

Joulusiivoahan aloittelin jo aiemmin, mutta Joonas päästi koiran takapihalle, joka tietenkin oli ihan löysä märkien kelien jäljiltä… Tepa tietenkin tassuissaan kantoi kaiken lian sisälle, joten kun jouluherkut olivat uunissa, tein joulusiivon samaan aikaan…. Tehokkuus ennenkaikkea…

Perunalaatikon teen ex-anoppini loistavalla ohjeella, jossa perunoita imellytetään yön yli… ja lanttulaatikon äidin, 60-luvulta olevan, keittokirjan ohjeella.

Peruna- ja lanttulaatikot

Peruna- ja lanttulaatikot

Traditionani on ollut kuvata joulupöytä…  Tänä vuonna joulupöytä oli hieman erilainen… Ranskalaista, Ruotsalaista ja Suomalaista…

Joulupöytä

Joulupöytä

Lahjoja annoin vain yhden kaikille… Aikaani… Jokainen sai kuoren, johon olin laittanut kortin, jossa luki tapa viettää aikaa äidin/anopin/rakastetun kanssa… Mielestäni se on paras lahja, mitä toiselle voi antaa…

Laitoin Tepallekin joulukattauksen ja herkkuruokaa… Siinä ei nokka kauaa tuhissut, kun herkut olivat lautaselta kadonneet…

Tepan joulupöytä 2014

Tepan joulupöytä 2014

Joulupyhien aikana ei oikeastaan muuta tehty kuin levättiin… Saatiin me aikaiseksi mennä auto putsaamaan lumesta… Ja onneksi mentiin…

Mersu-tytön ripsihuolto

Mersu-tytön ripsihuolto

Uutta vuotta odotellessa…

Väri vaihtui… Back to Blonde

Blondihan mä olen aina ollut…. sisäisesti…

2011 keväällä astuin kampaamosta ulos punaverikkönä… Ihan käytännön syistä kun hiukset eivät vaan enää kestäneet vaalentamista (vaalensin siis ihan ite kaupan värillä)… Ei olis kannattanut, koska hiukset olivat todella huonokuntoiset…

Minä syyskuussa 2010

Minä syyskuussa 2010

Pakkovärinä siis punainen… Ei sekään huono ollut ja sopi ihonväriini loistavasti….

Minä keväällä 2014

Minä keväällä 2014

Tässä kuva punaisista hiuksista takaa, juuri fiksattuina…

Tinan takatukka

Tinan takatukka

Tänään 19.12.14 hiusten väri muuttui jälleen… Pitkän pohdinnan tuloksena… taas blondiksi…

Minä 19.12.2014

Minä 19.12.2014

Uusista hiuksista vielä takakuvaa…

uudet hiukset takaa

uudet hiukset takaa

liukuväri näkyy kauniisti

liukuväri näkyy kauniisti

Tyytyväinen värinvaihtoon olen… Vielä pitää odottaa, että voidaan raidoittaa päälliosaa lisää, jotta siitä saadaan vieläkin vaaleampi yleiskuva.

Aloitimme vaalennusprosessin aamulla klo 9.45 ja työ saatiin valmiiksi klo 17.15…

Hiuksiin tehtiin ensin kaksi vaalennusta ja sitten väri… Enempää ei uskallettu vaalentaa, ettei hiukset kärsi liikaa. Hitaasti hyvä tulee… Ihan niin platinablondiksi en halua, mitä olin vielä vuonna 2010…

Uusi vuosi, uusi tucca ja uudet kujeet!

Turkki ilman karvoja…

Matka alkaa kun lähtee liikkeelle...

Matka alkaa kun lähtee liikkeelle…

Ihana Turkki…

Matkustan Bodrumin nimimaalle Gümbettiin jo neljättä kertaa…

Tällä kertaa hotellini on Paloma… Olen 2010 ollut Paloma Apartmentissa, vuonna 2012 Club Bozokissa ja viime vuonna olin Serpinassa…

Näistä hotelleista kivoin oli Paloma…

Serpinassa henkilökunta oli todella tympeetä ja huoneet vaatimattomat… Club Bozok oli yllätyshotelli eli jokeri, jota en tiennyt etukäteen matkalle lähtiessäni. Tykkäsin kyllä, vaikkakin se oli apartementos ja itse piti tehdä aamiaiset ja muut… Enhän mä kyllä koskaan huoneessa ole sinänsä majaillut vaan altaalla, rannalla ja illallisella ravintolassa, jossa yleensä olen aina tavannut muista ihmisiä ja jäänyt suustani kiinni… Se on yksinmatkustamisen parhaimpia puolia, että helposti syntyy keskustelua myös ulkomaalaisten tai jopa paikallisten kanssa.

Kaksi viikkoa aurinkoa…

Huone oli viihtyisä… kaksi sänkyä, kirjoituspöytä, tuoli, jääkaappi, vaatteille hyllykkö ja tanko sekä vessa/suihku ja pieni parveke… Näkymä parvekkeelta allasalueelle…

IMG_6221 IMG_6220

 

Heti ensimmäisenä iltana tutustuin Pekkaan, nuoreen mieheen Pohjois-Suomesta… Meillä oli vierekkäiset huoneet… Päätettiin lähteä saavuttuamme syömään yhdessä… Kivempi kimpassa kuin yksin… Ilta venyikin aamutunneille kun puhuttavaa oli vaikka kuinka paljon ja totesimme, että meillä oli yhteisiä tuttuja… Sovittiin, että seuraavana päivänä lähden Pekan mukaan ostamaan vaatteita, kun hänellä oli ollut äkkilähtö… Heti loman alussa tutustuimme Turkulaiseen, hurmaavaan, pariskuntaan Eevaan ja Kariin, joiden kanssa sitten kävimmekin iltasin syömässä ja istumassa iltaa. Hauskaa oli kaikinpuolin…

IMG_6255IMG_6259

Olin varannut mukaan Fifty shades of Grey-kirjasarjan, jota yleisesti sitten kutsuttiin pornokirjaksi… Minua varoiteltiin etukäteen, että sarjaan jää koukkuun… No niinhän sitä jäi… Luin kirjaa altaalla, sängyssä, vessassa, parvekkeella…. Kaikki kolme kirjaa putkeen… Kaikinkaikkiaan luin tämän parin viikon loman aikana yli 2000 sivua… Se vaan on niin rentouttavaa!

lukemistoa...

lukemistoa…

Toisella viikolla ekan viikon matkaseurat lähtivät kotiin ja minä jäin ainoaksi turistiksi hotelliin… Sain erinomaista palvelua allaspojilta… Tutustuin Paloma Apartementissa asuvaan Pirkkoon ja hänen ystäväpariskuntaansa… Pirkon kanssa ollaan pidetty yhteyttä FB:ssa.. Toinen viikko oli pelkkää auringossa makailua, muutaman sadekuuron väistelyä, lukemista ja kissan rapsuttelua…

IMG_6311IMG_6349IMG_6355

Turkkilainen ruoka on ihan loistavaa… Pari suosikkiani: Family Door ja Windmill… Viimeisenä pääset katselemaan ruokia… Hotellin aamiainen oli hyvä ja valinnanvaraa oli ainoa miinus tulee kahvista, se oli ihan turkasen laihaa… Kerran käytiin Pekan kanssa syömässä englantilainen aamiainen… se oli kyllä tuhtiakin tuhdimpi… oli ihan pakko ottaa siitä kuva…. Kuvissa on lammasta, turkkialaisia lihapullia, meze-lautanen (joka on paras Casablancassa), kanaa ja kalaa…. Isossa tarjottimessa on kaikkia mahdollisia lihoja ja se me käytiin syömässä Pekan kanssa Ötzükara Restaurant-nimisessä ravintolassa Windmilliä vastapäätä… Annos on kahdelle…

IMG_6330 IMG_6322 IMG_6313 IMG_6295 IMG_6289 IMG_6273 IMG_6267 IMG_6265 IMG_6237 IMG_6224

 

Kesäteatterissa

Oltiin Pirjon kanssa viime torstaina 21.8.2014, Taiteiden yönä, kesäteatterissa.

En koskaan aiemmin ole käynyt tai edes kuullut Valtimonteatterista… Enkä varmaan olisi bongannutkaan tätä, ellei Grouponia olisi. Eli ostin kaksi lippua Grouponin kautta Kaikki Kotona-näytelmään: http://www.valtimonteatteri.fi/ohjelmisto/

Kaikki kotona

– Hurmaava kesäkomedia John Steinbeckin Tortilla Flatin hengessä

“Kaikki kotona” on lämminhenkinen musiikilla pilattu komedia neljästä elämän kolhimasta sankarista. Kaikki aarteet jaetaan tasapuolisesti neljään osaan viimeistä pisaraa myöten, kunnes yksi joukosta yllättäen rikastuu. Onni potkaisee koko porukkaa ja juhlat voivat alkaa! Mutta selviävätkö he potkusta ehjin nahoin? Entä miten käy ystävyyden?

Valtimonteatterin kesänäyttämö esittää ensimmäistä kertaa ikinä kesäteatteria urbaanissa kaupunkimiljöössä. Heini Uusipaavalniemen kirjoittama komedia sopii teemoiltaan upeasti juuri Kallion kujille. Valtimonteatterin kesänäyttämö on täysin katettu, joten sateetkaan eivät häiritse.

Käsikirjoitus: Heini Uusipaavalniemi
Ohjaus: Eero Enqvist
Tuotanto: Valtimonteatteri / Pauliina Alanko

Rooleissa: Niina Hosiasluoma, Petteri Pennilä, Heini Uusipaavalniemi, Sami Vehmersuo

 

Näytelmä itsessään oli hieman erilainen, ehkä kotikutoinen, mutta lämminhenkinen… Mukavaksi koin, teatterisalin pienuuden, tuntui, että oli lähellä näyttelijöitä…  Koko tila oli hyvin käytössä, vaatimattomine, mutta näytelmän henkeen sopivine lavasteineen. Hieman kylmä ilma häiritsi, koska ikkunasta oli näyttelijöiden kulkureitti… Sinänsä kokemisen arvoinen juttu… Kuvaaminen oli kielletty, joten nyt ei ole mitä postata tähän yhteyteen…
Teatterin jälkeen suuntasimme Scandic Paasin aularavintolaan “jälkeisille”… Pirjo oli autolla liikkeellä, joten hänellä punainen “kesäyön unelma” ja minulla mojito…
IMG_6060

Drinksut

Mietin pitkään, mitä laittaa päälle, kun ilma oli jo melkoisen viileä ja tuulinen…

Päädyin kukkamekkoon, mustiin korkkareihin ja mustaan nahkatakkiin… Mukana LV-huivi… Tämä kukkamekko on yksi suosikkimekoistani. Se on kevyt, mutta helman vuorikangas ei näy läpi, mutt sifonki ja rikottu helma tekee siitä ilmavan… Se on lyhyt, vaikka on pitkä… Ei tule minihame-vaikutelmaa… Hiukset olin kihartanut Curlerilla, joka on maailman helppokäyttöisin kiharrin… Hiustenhoidosta ja käyttämistäni hiustenhoitotuotteista tulen kertomaan myöhemmässä postauksessani…

IMG_6064

Mekko Englannista YC, Korkokengät ikivanhan mustat, aamutossuiksi muotoutuneet korkkarit 8cm korolla

 

Tuoksuperhe laajenee… Vanhat pois ja uusia tilalle…

IMG_6056

Tuoksuperhettä

Rakastan tuoksuja…. eikä niitä voi koskaan olla liikaa… Tässä muutama viimeisin hankintani…

Oli ihan pakko ostaa kun Oulun lentokentällä oli -70% hinnasta pois. Mukaan tarttui Chanelin Coco Noir sekä YSL:n Manifesto, joka osoittautui loistavaksi tuoksuksi.

Ralph Lauren  – Safari

SAFARI women luotiin USAn markkinoille ja lanseerattiin vuonna 1992. Tuoksuna se on erittäin kiehtova ja naisellinen. Ensituoksuna: mandariini, hyasintti ja galbanum. Sydäntuoksu: ruusu, lilja, narsissi ja iris ja Pohjatuoksu: vetiver, sammal ja tonkapapu.

Yves Saint Laurent – Manifesto

Yves Saint Laurentin Manifesto on spontaani, rento ja rohkea tuoksu, joka pursuaa tunteita ja intohimoa.Tuoksu on julkaistu vuonna 2012. Manifeston Ensituoksu: mustaherukka, bergamotti ja vihreiden sävyjen raikas yhdistelmä. Sydäntuoksu: kielo ja jasmiini. Pohjatuoksu:  vanilja ja tonkapapu yhdessä santeli- ja setripuun kera.

Dolce & Gabbana – The One Desire

The One Desire kutsuu esiin mystisen maailman, joka on valon ja varjon sekä viettelyksen ja houkutuksen valtakunta. Ensituoksu: bergamotti, mandariini, litsi ja kielo. Sydäntuoksu: tuberosa. Pohjatuoksu: santelipuu, vanilja, toffee ja meriphika.

Chanel – Coco Noir

Olen aika-ajoin ostellut Chanelin klassikkotuoksuja… Tämä on nyt ihan uusi tuttavuus ja vielä avaamattomana paketissa odottamassa toisen pullon tyhjentymistä… Coco Noir lanseerattiin vuonna 2012 eli se on varsin tuore Chanelin tuoksu. Nimi on ihanan viettelevä ja kuvailu viestii lupaavasti mausteisuutta. Ensituoksu: greippi ja bergamot. Sydäntuoksu: ruusu, jasmiini ja Indonesian patchouli. Pohjatuoksu: Santelipuu, valkoinen myski ja Brasilian tonkapapu.

Kuten huomaat useissa tuoksuissa, joihin miellyn, löytyy jasmiinia, tonkapapua sekä santeli- ja seetripuuta… Nämä toimivat ihollani erittäin hyvin. Nykyään tuoksuja ostaessani, kyselen myös nämä, koska en halua tehdä virhehankintoja. Valitettavaa vain on, että harvoissa paikoissa tuoksuihin ollaan perehtyneitä… Plussaa saa lentokentän Finnairin taxfree… Sieltä löytyy myyjänä floristikoulutuksen saanut nainen, joka on oikeasti kiinnostunut tuoksuista. Hänen kanssaan olisin voinut jutella iäisyyden, mutta piti sitten lähteä portille… Stockmannilta löytyy kirja, josta myyjät voivat katsoa tuoksujen raaka-aineet…

Kannattaa rohkeasti astua sisään tuoksujen maailmaan… Se on todella mielenkiintoinen, koska monasti muistot ja tuoksut liittyvät yhteen…

Tallinnassa taas…

Piipahdin menneenä viikonloppuna jälleen Tallinnassa huollattamassa 8vkoa täyttävät kynteni…

Reilin työ on ollut tasalaatuista, mutta nopeutta hänen pitäisi saada kyllä reippaasti lisää… Mutta ihan kivat näistä tuli kuitenkin…

IMG_6046

Siniset ranskalaiset timanteilla ja yksi taidekynsi

Normisti yövyn Hotelli Virussa, mutta tällä kertaa otin huoneen Nordic Hotel Forumista, joka sijaitsee Virua vastapäätä.

Yllättynyt olen siitä, että vaikka Viru on vanha (kylläkin remontoitu) hotelli, kantautuu siellä vähemmän ääniä huoneesta toiseen, kuin Nordic Hotel Forumissa. Samoin pidän enemmän Virun aamiaistilasta kuin sokkeloisesta NHF:n tiloista, vaikka jälkimmäisessä on kyllä eurooppalaisemmat ja “paremmat” tarjoilut. Kivaa kuitenkin NHF:ssa oli se, että sisäänkirjautuessa oli avainkoteloon sujautettu drinkkiliput. Pääsimme nauttimaan kuoharista aurinkoiselle terassille…

images

Kivaa yllätys-kuplivaa kupongilla…

IMG_6032

Nordic Hotel Forumin terassi

Meidän piti mennä syömään Ribeen, mutta en sitten tehnyt sinne ajoissa pöytävarausta… joten päädyimme, mihinkäs muuallekaan kuin Amarilloon… Kynsihuollossa meni 1,5h sijaan reilut 2,5h ja siinä vaiheessa meillä oli jo niin kamala nälkä, että Amarillon nopeat ruoat veivät voiton “hienostelemisesta”… Iltaelämää emme lähteneet edes katselemaan, kun aamulla oli niin aikaisen herätys… Meikäläinen nukahti jo hieman yhdeksän jälkeen illalla… ja aamulla kuudelta oltiin tikkana hereillä ja aamiaiselle mentiin heti klo 7 kaikkien mummojen ja pappojen kanssa samaan aikaan….

Kuvassa on muuten pulled pork-burgeri… Punaista chiliä oli niin paljon, että jouduin ne kaivamaan hampurilaisesta ulos ja jättämään lautasen reunalle…. Muuten tuo oli ihan syötävä, mutta ei vetänyt vertoja normiburgerille, joka edelleen on Amarillossa suosikkini…

IMG_6031

Pulled pork- burgeri

Aamiaisen jälkeen suuntasimme ostoksille vanhaan kaupunkiin. Unohdin sateenvarjon hotellihuoneeseen ja kun sade sitten tuli, jäimme jumiin kukkakioskien eteen pitämään sadetta. Vettä tuli niin paljon, ettei viemärit kerenneet niitä vetää, joten kun sade hellitti, lähdimme takaisin hotellille kuivattelemaan vaatteita ja kenkiä… Onneksi olin laittanut balleriinat jalkaan, ettei korkkarit menneet pilalle… Nämä kengät on unelmat jalassa, joten yritän varjella niitä kastumiselta…. Laukku nyt kestää ihan mitä vaan…

IMG_6042

Kengät Basconi ja laukku Louis Vuitton. Lepardi-pöksyt Kappahl…

IMG_6045

Kengät Basconi… Huomaa kultakorko…. Laukku Louis Vuitton.

Otin paluun sunnuntai iltapäivälle ja onneksi otin… Ilma parani huomattavasti ja laivamatka oli mahtava. Kävimme buffeessa ensin syömässä ja sieltä suuntasimme  kannelle istumaan ja kuuntelemaan Unckle John-bändiä, joka soitti kai jonkunlaista rockabillyä… Unohdin kuvata bändin kun innostuin niin musiikista…

Viking Mariellan Tallinna Buffee

Kyllä täytyy todeta, että Helsinki on niin kaunis mereltä katsottuna…

IMG_6035

Tyyni Itämeri…

IMG_6040

Saavutaan pian Helsinkiin…

 

 

 

Hei Hoi Haaparanda – Lapsenlapselassa Haaparannassa

Ihana pidennetty viikonloppu Haaparannassa katsomassa lapsenlapsia!

Nappasin Norwegianilta edulliset liput Ouluun… Suunta taisi olla 59 ja toinen 79€… Näin edullisesti en ole koskaan aiemmin lentänyt. Lentokone oli todella siisti ja uuden näköinen. Lähdettiin ajallaan Helsingistä ja oltiin ajallaan Oulussa. Palvelu koneessa oli erinomaista… Norwegian on juuri passeli tällaiseen “käsimatkatavara”-matkustamiseen…

Olin kaikkea reissuamistani varten ostanut cabin-kokoisen matkalaukun, ihanan tumman lilan Rimowan… Laukku itsessään painaa vain 1.9kg, joka oli siis määräävin tekijä laukkua valitessa. Entinen Delseyni painoi 4kg, joten paljon enemmän sai mahtumaan, jotta jää alle 10kg… Itseasiassa laukun paino lähtiessä oli 7,2kg…

Rimowa vain 1,9kg

Vaitsin matkavaatteeksi kevyen “bling bling” T-paidan, converset ja ohuet jogging-housut… Hiukset kietaisin hopeanvärisellä Pink Pewter-pannalla huolettomalle nutturalle – ihan vain kuumuuden tähden…

Matka-asu: “bling bling” T-paita Seppälän alekorista -70% viime syksynä, Converset, Jogging-housut YC, matkalaukku Rimowa ja Louis Vuittonin pouchette

Oulusta koko porukka kävi minut hakemassa… Tunkeuduin tavoistani poiketen muksujen kanssa takapenkille… Oli ollut niin peevelin ikävä mukuloita, joten ajattelin ottaa kaiken irti kaikesta juttelemisesta… Matkan aikana juteltiin kuulumiset, kaverit, Jonen ja Henkan käynti, nenäpusut, kipsit ja kaikkea muutakin… Nää kaksi ei todellakaan ole tylsää seuraa!

IMG_5945

Mummin Rakkaat! Nessa ja Nico

Matka Oulusta Haaparantaan kesti n. 1,5h… Kuva on sillalta jossa Suomi kohtaa Ruotsin… Tornio-Haaparannan….

Suomi taakse jää… Ruotsi edessä odottaa…

IMG_5949

Sverige

Perille kun päästiin, oli kaikilla ihan hurja nälkä… Käytiin hakemassa perhepizza… Oli kuulkaas sen kokoinen, etten ikinä ollut ennen nähnyt ja maultaan ihan mielettömän maukas… Pohja oli hivenen makeampi kuin meidän pizzapohjamme ja vaan niin hyvä kastikkeineen päivineen… Oli ihan pakko ottaa siitä kuva… Tästä muuten oikeesti riitti koko perheelle, jopa seuraavalle päivälle…

Jättiläis-perhepizza

Jotain pientä toin tullessani molemmille… Nicon tekemästä saatiin heti kuva, Nessan tekemä tehtiin myöhemmin ja unohtui kuvata…

IMG_5952

Duplot ja kipsimies

Perjantaiaamuna katsottiin Barbie-leffaa, kun äiskä laittoi aamiaista… Mummikin tykkäs… Adoniskin oli mukana…

IMG_5956

Iki-Ihanat Sohvaperunat…

IMG_5954

Adonis, nimensä mukainen uros…

Kyllä täytyy sanoa, että asuinalue oli todella ihana lapsiperheelle… piha-alueella asui paljon eri ikäisiä turvallisia aikuisia. Lapset kävivät hakemassa Anja-tätiä ulos, joka rollaattorillaan pisteli menemään nelipyöräisten perässä… Ihan mieletöntä… Kaikki jutteli kaikkien kanssa ja kyseli lapsilta miten menee… Oikein kyläyhteisö… On pakko sanoa, että hyvä paikka lapsille asua.

Kävelymatkan päässä oli kiva leikkipuisto, johon menin Nessan ja Nicon kanssa leikkimään…

IMG_5968

Keinu-jeeppi

IMG_5970

Molemmat heiluivat keinujeepissä

Nessa ja Nico hevostelemassa

Sunnuntaina alkoi puheet olla jo aika haikeita… Leikittiin lastenhuoneessa, juteltiin ja halittiin… Molemmista huomas, että tunnelma oli haikea… Kitinää, kähinää ja kiukkua… Mutta kivat leikit saatiin aikaiseksi…

Niko esitteli autotalonsa toimintaa ja Nessa piirsi meidät kaikki…

IMG_5963

Huikea autotalo

IMG_5966

Ilme kertoo paljon – Mummia tulee ikävä.

IMG_5964

Mummin Nessa-Prinsessa piirtää

IMG_5967

Kuvassa vasemmalta oikealle… Tina-mummi, Nessa, Nico, Jessica-äiti, Adonis ja JP-iskä… Tepalla on siivet, se lentää meidän yläpuolella… Aurinko ja pilvipyörteet on taivaalla ja huomaa myös kala

Maanantaina JP pääsi ajoissa töistä viemään mut kentälle… Oli toisaalta ihana matkata yhdessä ja jutella äiti-poika-juttuja… Nico oli mukana…

Kyllä siinä sydän suli, kun poika ensin julisti tulevansa mun kanssa lentokoneeseen… Kun totesin, että odotetaan vielä pari vuotta, niin sitten pääsee mummin kanssa lentsikkaan, johon pikkukundi tokaisi… Minä tulen mummin hakemaan kohta uudelleen lentokentältä… Pidättelin itkua ja kun halasin molemmat pikkukundit, lähdin kyynelehtien kohti terminaalia… Turvatarkastuksessa yritin olla vollottamatta kun ihmiset tuijotti… Mutta minkäs sille tekee….

oulun terminaali

Itkupillin kotiinpaluu alkaa. Portti 13, Oulun lentoasema

Kyllä sydän rakkaiden on… ja se on fakta!