No edellisestä kynsihuollosta on taas vierähtänyt 8 viikkoa… Aikaa olla jo huolestuttavan pitkät…  Ei hätää! … Tallinna on kivenheiton päässä…

Ai miksi Tallinna? No ihan siksi, että kun olen suomessa käynyt kynsimuotoilijalla, viettänyt siellä 2h ja maksanut huollosta lähes 90€ (tämä siis teknikon hinta, joka osallistunut kilpailuihin), olen joutunut korjaamaan kynsien muotoa omassa hoitolassani, koska kynnet ovat olleet eri pituiset ja malliset. Minulla on Tallinnassa aina sama nainen, joka kynteni tekee. Työn jälki on ollut joka kerta loistavaa, eikä itse ole tarvinnut korjailla saati muotoilla. Tämä nainen, tekee myös ihan mukavannäköisiä koristeluita, ei monimutkaisia, vaan simppeleitä ja nättejä… Kerron vaan värin, minkä haluan ja hän tekee loput… On ihana olla itse palveltavana välillä!

No nappasin taas itselleni hotellipaketin, auton otin mukaan ja itseni…. Kävin taas hakemassa pari pulloa shamppanjaa, kuoharia ja laatikon siideriä mökille. Täydensin myös geelivaraston.

Vaihdon Hotelli Virussa taas luokan ja pääsin ammeelliseen huoneeseen 22 kerrokessa… Tykkään todella paljon olla näin korkeella, koska näköalat on niin huikeet…

 

No eipä muuta kuin korkkarit jalkaan ja syömään… Amarillo ja hampurilainen… Mun ehdoton suosikki ja varma nakki!

 

Illan kruunaa kuuma kylpy, hyvä musiikki ja hemmottelu ihanalla ihovoitella… Muuten tätä Comfortzonea saa hoitolastani Kauneuskeskus HeavenlyNails:stä.

 

Uni tuli kuin ellun kanalle… ja aamiaiselle ehdin klo 10.30…

Olin suunnitellut, että kynsihuolto ja tukkujuoksut hoitaisin huoneen luovutuksen jälkeen… Joten kynsiaika oli 12.30…. sen jälkeen pääsin juoksemaan tukut…

Palasin terminaaliin tuntia ennen laivan lähtöä… Kun virkailija sanookin, että minulle ei ole paikkaa laivassa… Mitä ihmettä??!!?? Ei paikkaa laivassa… tai siis autolle ei ole… Selvisi, että autoa ei oltu tsekattu laivaan ollenkaan Helsingin päässä ja nyt laiva oli ihan täynnä ja näytti siltä, että joudun jäämään Tallinnaan vielä toiseksi yöksi. Minut ja tyttömersu pantiin sivuun odottamaan, jos tulisi peruutuspaikkoja… Siellä mä istuin kaikkien pällisteltävänä autossa ja odotin, että kaikki on saatu tsekattua sisään, myös rekat… Onni onnettomuudessa oli, että joku rekka oli jäänyt pois ja minä pääsin kuin pääsinkin tyttömersuineni laivaan… Tyylikkäästi rekkojen sekaan… Mutta ei hätää… Suomenpäässä pääsin ensimmäisten joukossa ulos laivasta ja sain ajaa ilman ruuhkaa Katajanokalta kotiin… Olin tyytyväinen…

Hauskaa tässä on se, että kun tein varausta, virkailija otti auton rekkarin ylös…. Vielä siinäkään vaiheessa toinen virkailijakaan ei huomannut auton puuttumista, kun aamulla soitin ja yritin päästä Business Loungeen matkan ajaksi… Ajoin normaalisti auton satamaan ja tsekkasin itseni sisään ja sain autoon tarvittavat merkit ylitystä varten… Tässäkään vaiheessa ei huomattu, että autoa ei oltukaan buukattu mukaan… Enkä minä sitä itsekään maihinnousukortista edes tajunnut tarkistaa, vaan panin sen muovitaskuun, missä muutkin matkustusasiakirjat olivat… Auton puuttuminen huomattiin vasta Tallinnan päässä kun autopaikkoja ei ollut yhtään ja näytti virkailijalle nollaa… Että näin! Hyvä Viking Line!

No loppu hyvin ja kaikki hyvin… Opinpahan tarkistamaan jopa maihinnousukortin….

Ei muuta kuin nokka kohti uusia seikkailuita!